Koronakevät puhaltaa muutoksen tuulia

Euroopassa ajateltiin pitkään, että kaikki joutsenet ovat valkoisia, kunnes vuonna 1697 hollantilaiset tutkimusmatkailijat näkivät Australiassa mustan joutsenen.

Pandemiaa on toisaalta osattu odottaa – tai ainakin on tiedetty, että ennemmin tai myöhemmin tällainen tilastollisesti tapahtuu – mutta sen osuttua kohdalle ovat vaikutukset lyöneet kaikki ällikällä.

Vaikka sairastuneiden ja kuolleiden määrä on meillä Suomessa onnistuttu pitämään alhaisena, on virus vaikuttanut meidän kaikkien elämään ja tunkeutunut myös yhteiskuntamme sekä talousjärjestelmämme rakenteisiin.

Poikkeusolot iskivät ryminällä

Vielä muutama kuukausi sitten epidemia tuntui kaukaiselle; uutiskuvat tyhjistä miljoonakaupungeista olivat tuhansien kilometrien päästä. Kaukana täysin toisessa kulttuurissa, jossain vieraassa. Jo kohta seurasimme Italian tapahtumia, pian virus oli myös täällä Pohjolan perukoilla.

Ilmoitukset poikkeustilasta ja valmiuslakien voimaan tulosta tuntuivat varmasti meistä kaikista epätodellisille. Yhtäkkiä me pendelöijät emme enää päässeetkään toimistoillemme Helsinkiin, ravintolat ja elokuvateatterit tyhjenivät.

Turhaa liikkumista tuli välttää, lapsenlapset eivät päässeet näkemään isovanhempiaan ja kesän tapahtumia alettiin perumaan. Uutisointi täyttyi lomautuksista ja terveydenhuollon kriisistä tuli myös talouden kriisi.

Shokki vaatii sopeutumista

Yhteiskunnan toimintaa koskevilla rajoituksilla on ollut mielenkiintoisia vaikutuksia, niin hyvässä kuin pahassa. Näillä mullistuksilla on myös omia kerrannaisvaikutuksiaan.

Ajatellaan vaikka lentoliikenteen pysähtymistä – tällä sekä eri valtioiden asettamilla rajoituksilla on ollut dramaattinen vaikutus myös majoitus- ja ravintola-aloihin, toisaalta taasen lentoliikenteen päästöt ovat romahtaneet.

Ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona ja siellä ollaan nyt koko perheen voimin. Vaikka kaupan alalla moni toimija onkin nyt ahdingossa, näkyy esimerkiksi päivittäistavara- ja rakennustarvikekaupassa selkeää kasvua. Kun kotona ollaan enemmän, sinne halutaan panostaa.

Kävin hiljattain isossa hypermarketissa perinteiseen ruuhka-aikaan, mutta jonoja ei juurikaan ollut. Tässä näkyy käytännön tasolla trendi, jossa myynti on siirtynyt enemmän verkkoon ja kun kauppaan mennään, sieltä ostetaan kerralla enemmän.

Hankintoja tehdään harkitummin kuin ennen – halutaan välttää turhaa väenpaljoutta ja epävarmuus talouden yleisestä tilasta tiukentaa kukkaronnyörejä.

Kun kauppaa ei voi tehdä kasvotusten, ovat myös yritykset joutuneet sopeutumaan ja viemään myyntiä sinne, missä asiakkaat on mahdollista tavoittaa. Uusia verkkokauppoja on viime viikkojen aikana perustettu kenties enemmän kuin koskaan ennen.

Ravintolat eivät ole tyytyneet sulkemaan oviaan vaan ovat siirtyneet noutomyyntiin sekä kotiinkuljetuksiin ja monet tukkuliikkeet ovat avanneet verkkokauppansa kuluttajille. Hotelli- ja majoitusalan toimijat ovat alkaneet tarjoamaan huoneita etätyöskentelyä varten, jotta käyttöastetta saadaan edes hieman nostettua, kun paluuta normaaliin odotellaan.

Voidaanko – ja kannattaako – entiseen palata?

Osa koronapandemian seurauksista on sellaisia, joista on jo pitkään puhuttu muissa asiayhteyksissä. Kuluttamisen ja matkustamisen hillitseminen ovat olleet keskeisiä esillä olleita keinoja, kun ratkaisuja käsillä olevaan ilmastokriisiin on pohdittu.

Resursseja käytetään uusien kauppakeskusten rakentamiseen, vaikka teknologia mahdollistaa kaupankäynnin tehokkaammin sekä ajasta ja paikasta riippumatta.

Tämä voi kuulostaa absurdille, mutta yksi resursseista, joista on pian eniten vajetta, on hiekka – luit oikein, hiekka. Rakentaminen on käynyt ylikierroksilla globaalisti ja betonin valmistus vaatii hiekkaa. Oltiin ilmastonmuutoksesta mitä mieltä tahansa, planeettamme tarjoamien resurssien määrä on rajallinen.

Autoilua tullaan todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin jollain tavalla rajoittamaan, ellei sähköautojen hintaa saada olennaisesti pudotettua ja akkujen kapasiteettia kasvatettua, tai uusia synteettisiä polttoaineita kehitettyä nykyisiin moottoreihin.

Suomen kaltaisessa maassa julkinen liikenne ei ole kaikille mahdollinen vaihtoehto kaupassa asiointiin, joten verkkokauppa ja kotiinkuljetukset tulevat vääjäämättä kasvamaan. Toisaalta kun ajattelen asiaa, en ehkä ainakaan itse liiaksi kaipaa työpäivän jälkeistä tunnin kauppareissua satojen muiden kiireessä heräteostoksia tekevien joukossa.

Taloutemme ja yhteiskuntamme kuitenkin rakentuvat enenevissä määrin kuluttamisen ympärille – muutoin raha ei liiku ja moottori alkaa yskiä. Yhteiskunnan sulkutoimet ovat aiheuttaneet ennennäkemättömän äkkijarrutuksen taloudelliseen toimintaan.

Entä jos paluuta entiseen ei täysimääräisenä olekaan, vaan tämä ”musta joutsen” olikin katalyytti joka hitaan siirtymän sijasta toikin muutoksen eteemme kertarysäyksellä?

Myös kauppa sopeutuu ja uusiutuu

Yrityskenttä on joutunut – ja osin upeasti onnistunutkin – mukautumaan tilanteeseen etsimällä uusia toimintamalleja. Yksi olennaisimmista muutoksen mahdolliseksi tekevistä aloitteista on myyntikanavien uudistaminen.

Verkkokauppa on näistä tärkein ja sen ympärille on mahdollista luoda uutta strategiaa. Yritykset, jotka ovat aiemmin toimineet vain Suomessa, voivat verkkokaupan myötä avata myyntiä uusille markkinoille, kun logistiikka ja maksuliikenne ovat kunnossa.

Paikallisen pienyrittäjän tuotteille voikin löytyä suurta kysyntää isommista kaupungeista, kun onnistunut brändäys ja sujuva ostokokemus houkuttelevat asiakkaita ja sana leviää some-kanavissa. B2B-kauppaa harjoittanut piensaha voikin löytää uuden asiakaskunnan remonttihommia paiskivista kuluttajista, jotka viettävät aikaa ulkomaan rantaloman sijasta kesämökeillään.

Etämyynti on mahdollista myös muita kanavia pitkin. Mikäli myyntiä on totuttu tekemään siten, että asiakkaat tekevät tilauksensa puhelimitse tai sähköpostitse, voidaan näitäkin myyntitapoja tehostaa.

Asiakkaalle voidaan lähettää vaikkapa tekstiviestinä linkki ostoskoriin, jossa tämä valitsee itselleen sopivimman maksutavan. Tällöin myyjän ei tarvitse huolehtia siitä, maksaako asiakas laskunsa ajallaan eikä pääoma ole sitoutunut asiakkaan luotottamiseen, vaan on yrityksen käytettävissä muihin tarpeisiin.

Kun myyntikanavia uudistetaan, on tärkeää varmistua siitä, että asiakkaillasi on tarvittavat mahdollisuudet maksaa tuotteistasi ja palveluistasi.

Kotimaan kuluttajakaupassa verkkopankkimaksujen osuus korostuu, kun taasen kansainvälisessä kaupassa pääsee korttimaksamisella hyvin alkuun.

Lasku palvelee niin kuluttaja- kuin yritysasiakkaita ja luototettu lasku takaa nopeutta kassavirtaan silloinkin, kun myynti vetää muutoin hitaammin. Osamaksujen sekä pidempien maksuaikojen tarjoaminen taasen madaltaa kynnystä hankintoihin, nostaa yksittäisen ostoskorin arvoa ja tarjoaa asiakkaille joustoa talouteen.

Historia ei ole tae, mutta jotain hyvää se enteilee

Vaikka talouden näkymät ovat tällä hetkellä arvaamattomat, ei ole mitään syytä, etteikö tilanteesta voisi selvitä kuivin jaloin. Liiketoiminnan kehittämiseen on saatavilla rahoitusta ja asiantuntevaa apua on tarjolla.

Muutoksen tuulet puhaltavat joka tapauksessa ja historian valossa kriiseistä on aina syntynyt uutta, jotain toimivampaa, kestävämpää ja parempaa kuin ennen. Muutoksen edessä vanhat rakenteet osoittavat heikkoutensa, mutta vanhassa ei ole pakko sinnitellä.

Kevät on aikaa, jolloin luonto uusiutuu uuteen kukoistukseen. Vaikka tällä hetkellä ilmapiiri onkin vuodenajasta huolimatta kovin syksyinen, on ilmassa selkeitä merkkejä uusista mahdollisuuksista.

Kun katsotaan taaksepäin, ovat ihmiset aina osoittaneet kekseliäisyytensä kriisien aikana ja niiden jälkeen. Kulkutaudit innoittivat tieteentekijöitä kehittämään rokotteita, toisen maailmansodan kuohuissa syntyneet keksinnöt tarjosivat ihmiskunnalle keinot päästä kuuhun.

Napoleonin sodat vaativat keinoja toimittaa armeijalle ruokaa, joka ei pilaannu – tästä syystä sinunkin tonnikalasi kestää pilaantumattomana pitkän aikaa tiiviissä säilykkeessä. Edellisen finanssikriisin aikana älylaitteet sovelluksineen rynnivät maailmalle luoden lukemattomia työpaikkoja ja uutta liiketoimintaa.

Ehkä juuri sinun pitkään kypsyttelemä ideasi onkin ”musta joutsen”, joka uudistaa toimialasi tapaa tehdä kauppaa?